Koko historiansa ajan ay-liike on pyrkinyt parantamaan myös yhteiskunnallisia oloja, jotta työntekijöillä ei olisi suurempia ongelmia töiden ulkopuolellakaan. Perinteisesti on pidetty tärkeänä perheiden riittävää toimeentuloa, sosiaali- ja terveyspalveluiden hyvää saatavuutta ja tasa-arvoa.
Jäsentensä etua puolustaessaan ammattiliitot ovat kohdanneet myös vastustusta, vainoa ja syytöksiä. Varsinkin sosialismin omaksumisen jälkeen monet ay-liikkeen jäsenet pyrkivät terävöittämään yhteiskunnallista linjaansa. Työhön liittyviä uudistuksia olivat mm. työaikalaki ja lomat. Yhteiskunnallisiin uudistuksiin lukeutuvat mm. oman edustuksen vaatiminen, tasa-arvo ja varallisuuserojen tasaaminen.
Suomessa ay-liikkeellä on perinteisesti ollut vahva asema työllisyyteen liittyvissä kysymyksissä. Puhutaan ns. kolmikannasta, jossa ammattiliitot, työnantajat ja valtio pyrkivät neuvottelemaan kaikki työllisyyteen liittyvät kysymykset niin, että ne kelpaavat kaikille osapuolille. Ammattiliitoille on tärkeää työehtosopimusten yleissitovuus eli se, että kaikilla on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet töissä.
Tammikuun kihlaus
23. tammikuuta 1940 oli merkittävä päivä ammattiliittojen asemalle yhteiskunnallisena vaikuttajana. Tuon päivän iltauutisissa kerrottiin julkilausumasta, jossa työnantajapuoli (silloin Suomen työnantajain keskusliitto) tunnusti ay-liikkeen tasavertaiseksi neuvottelukumppaniksi työllisyysasioissa. Tavoitteena oli, että tästä lähtien työehdoista neuvotellaan yhdessä.
Tammikuun kihlaus muodosti pohjan kolmikannalle, sillä sen kolmantena osapuolena oli sosiaaliministeri Karl-August Fagerholm, joka teki aloitteen kihlauksesta. Talvisota ja halu yhdistää kansakunta olivat tärkeitä taustatekijöitä tammikuun kihlauksen synnylle.
Ay-liike nykyajan vaikuttajana
Ammattiliitot ja keskusjärjestöt tekevät vielä tänäkin päivänä töitä korjatakseen yhteiskunnan epäkohtia. Liittojen mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnassa uhkaa kuitenkin jäsenkato. Varsinkin nuorista yhä harvempi kuuluu liittoon, mikä on erityisen huolestuttavaa.
Neuvotteluiden lisäksi liitot antavat julkilausumia ja kannanottoja tehdyistä päätöksistä sekä näyttävät esimerkkiä. Vaalien aikana liitot julkaisevat omia vaaliohjelmiaan ja -koneitaan, joissa toki korostuu työelämä, mutta kartoitetaan myös ehdokkaiden arvomaailmaa yleisesti.
Liittojen sivuilla on useita linjanvetoja mm. palkkatasa-arvosta ja terveydenhuollon kehittämisestä. Uusimpana puheenaiheena on ilmastonmuutos ja sen torjuminen. Akava näkee tässä EU:n mahdollisuutena: päästökauppaa ja sen tavoitteita tulisi kiristää ja laajentaa.
Liittojen yhteiskunnallinen toiminta saattaa ensisijaisesti, varsinkin liittoon kuulumattomien keskuudessa, näyttäytyä vain lakkoina tai niiden uhkana. Ne ovat kuitenkin aina hyvin äärimmäisiä keinoja, joihin ei ryhdytä herkästi. Ammattiliitot ovat edelleen neuvottelijoita, jotka pyrkivät sopimaan asiat yhdessä kaikkien osapuolten kanssa. Siten varmistetaan, että työelämä ja yhteiskunta ovat reiluja ja toimivia – kaikille.